Iešsorbmemiid heahpanit máŋgasat, Outi Paltto mielas ná ii galggašii goittot leat
Iešsorbmemiid ja iežas vahágahttima birra hállama leat garvvašan guhkká. Gáregasnjárgalaš Outi Paltto háliida cuvket dan jaskatvuođa.
Simon Issát Marainen vielljarohki luođis šattai feastaluohti lobi haga – das vulggii ságastallan das, gii oamasta luođi
Simon Issát Marainen rabai ságastallama das, mo earáid luđiid oažžu almmolašvuođas geavahit. Feastaluohteveršuvnnas leat dál soahpan buot oassebeliid gaskkas.
Sámi Grand Prix boahtá fas – dá leat oassálastit dán jagaš Sámi Grand Prixai
Yle, NRK ja SVT buvttadit Sámi Grand Prix tv-sáddaga ovttas. Buot bihtát ja luođit bohtet rávdnjenbálvalusaide guldalanláhkai bearjadatija.
Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain: Areena-karusellissa on 29 videota
Pekka Sammallahti bargu sámegielaid ovdii bálkkašuvvo áidnalunddot Kotus-bálkkašumiin
Pekka Sammallahti lea dutkan, ovddidan ja oahpahan sámegiela badjel 60 jagi.
Njellimis moadde safárigielkká vudjo dálvesuddái – gádjunlágádusa mielas dilli lei duođalaš
Báikkálaš fitnodat nanne, ahte dáhpáhus guoská sin doaimma. Guokte safárii oassálastán olbmo ja ofelaš njuske.
Ohcejogas heargegilvu geasuhii gehččiid – ”Muhtin hearggit leat leamašan veháš vildasat”
Ohcejogas Máttajávrri alde čuvvo heargecup oassegilvvu vahkuloahpas. Doppe beasai deaivvadit oahppásiid ja boradit gilvvuid geahččama olis.
Suoma kulturruhtarádju mieđihii stuorrabálkkašumi Veli-Pekka Lehtolai
Lehtola lea ilus bálkkašumis. Dat čájeha, ahte son lea nagodan bargat dehálaš barggu sámi servvodaga ovdii.
Sámediggi nammadii nuppástusohcanlávdegotti jagi vuosttas dievasčoahkkimis – Yle Sápmi čuovui dievasčoahkkima
Dievasčoahkkimis earet eará nammadedje nuppástusohcanlávdegotti ja válde beali sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna loahpparaportii.
Gáregasnjárgga skuvlla nama molsot Andaras Kitti skuvlan – nammademiin háliidit čalmmustahttit báikkálaš historjjá
Jurdda nama molsumii bođii jo guokte jagi dassái. Andaras Kitti dovde viššalis badjeolbmon ja nástediehttin.
Bohccuid ”energiijaliepma” šaddan bivnnuhin, go boazodoallit dikšot váibbahiid dainna
Bohccuide oaivvilduvvon energiijaliepma lokte varrasohkkariid ja lasiha borranlusttu.
Niillas Somby oaivvilda, ahte sápmelaččat orrot ainge heahpaneamen su dahkan bávkaleami
Marja Helander ja Liselotte Wajstedt hálideigga muitalit Niillas Somby eallinmuitalusa. Sudno mielas dat lea oassi sámiid historjjá.
Ortodookslaž ceerkav alttad tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttproseeʹsses saaʹmivuiʹm – ”Leäʹp še väʒʒam saaʹmi pâʹjjel”, särnn aaʹrhelpispp
Vuõssmõs saǥstõõllmõõžž ââʹnet pâʹsslašttâm-mannust õõutsââʹjest saaʹmivuiʹm, što mäʹhtt proseʹss šâdd.
Sámi dálkediehtti guovttos máhtiiga vuordit ruostibuollašiid – Sámis einnostit dálkki mánu ja mearkabeivviid mielde
Esko Aikio ja Sverre Porsanger čuovvuba luonddu ja dan vuođul einnosteaba dálkkiid.
Sápmelaččat Yle Areenas: Areena-karusellissa on 4 videota
Nákkosdutkamuš: Iešguđet doaibmit dorjo dihtomielalaččat giccu sámemeroštallamis ekonomalaš ja politihkalaš sivaid dihte
Hankena gávpeallaskuvlla dutki váras nákkosgirjjis čielgá, ahte davviguovllu gielddat, bellodagat ja guovloovddidanorganišuvnnat dahke giccu sámeáššiin vearrábun.
Presideanta Stubb rabai riikkabeivviid ja ávžžuhii váldit duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna raportta duođas
Dásseválddi presideanta Alexander Stubb namuhii sámeáššiid riikkabeivviid ođđa čoahkkináigodaga rahpansáhkavuorustis.
Big Band čuovvu nuohtaid vai čuodjá čábbát – Ingá-Máret Gaup-Juuso juoigá sin fárus nuohtaid haga, luonddugovaid vehkiin
Ingá-Máret Gaup-Juuso almmustahttá Sámi álbmotbeaivve skearru ovttas Oulu All Star Big Bandain. Sii dollet almmustahttinkonseartta Oulus.
Yle Ođđasat: Areena-karusellissa on 5 videota
Ođđa musihka gilvvu artisttat almmuhuvvon – mielde maiddái sámesogat Etta
Etta muitala, ahte su máttut leat Ohcejogas.
